Suomeen vahvistettiin tämän hallituskauden loppumetreillä laki, jolla operaattorit velvoitettiin turvaamaan jokaiseen talouteen vähintään yhden megan tietoliikenneyhteys. Sama laki velvoittaa operaattoreita säilyttämään saavutetun siirtotason niissä tilanteissa, joissa operaattorit ovat " rullanneet kuparit kiepille". Lain velvoite on kuitenkin yksiselitteinen. Operaattorien kerrotaan kuitenkin rikkovan näitä linjauksia häikäilemättömästi. Näissä tapauksissa kansalaisten kannattaa ehdottomasti tehdä kantelu Viestintävirastolle. Tuntuu siltä, että monessa kunnassa olisi aihetta tehdä "yhteiskantelu".

Toimivalla megan yhteydellä kotitaloudet pystyvät tekemään välttämättömät toiminnata. Tanakampaan käyttöön yhteys on kuitenkin auttamattoman pieni.

Tuskastuttavan heikot tietoliikenneyhteydet eri puolilla maakuntaa asettavat niin taajamien kuin haja-asutusalueidenkin asukkaat melkoisen pulman eteen – onko muutettava yhteyksien perässä?

Maan hallitus teki kuitenkin v.2007 rohkean linjauksen, jonka mukaan kaupallisin perustein rakennettujen laajakaistaverkkojen ulkopuolelle jäävät taloudet saisivat hulppean 100 megan yhteyden vuoteen 2015 mennessä. Se oli vahva tahtotilan ilmaus ja myös taloudellinen sitoutuminen.

Joillakin seutukunnilla onkin päästy puheista tekoihin ja yhteydet on rakennettu. Lähimpänä esimerkkinä Ylä-Savo, jossa alueen 21 kuntaa rakensi yhteisen oman verkon

Keski-Suomessa maakuntaliiton taholta hanke on myös käynnistetty ja operaattoreille lähetettiin käynnistetyn hankkeen toimesta tarjouspyynnöt.

Suuret operaattorit eivät kuitenkaan kantaneet yhteiskuntavastuutaan, heiltä tarjouksia ei tullut yhtään kappaletta. Ainoan tarjouksen teki pohjanmaalaisten kuntien omistama Osuuskunta Kuuskaista. Heidän tarjouksensa edellytti kuitenkin kuntien täysimääräistä takausta koko investoinnille.

Kuntien odotettiin ottavan täyden taloudellisenvastuun ja -riskin koko hankkeesta. Omistuspohja olisi kuitenkin jäänyt kokonaisuudessaan maakunnan ulkopuolelle. Se on saattanut kunnat hyvin empivälle kannalle.

1999 valmistui Saarijärven - Viitasaaren seudulle puoliksi kuntien ja puoliksi EU-rahalla 340 km pitkä seutuverkko.

8 kunnan omistama Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy hallinnoimaan verkkoon panostettiin miljoonia..

Se kattaa kuntien taajamat ja kulkee kuntien halki yleensä valtateiden suuntaisesti. Se yhtyy Pohjanmaan verkkoon Kyyjärvellä ja Pihtiputaan Muurasjärvellä.

Jotta seutuverkko voisi palvella koko aluetta siihen pitäsi rakentaa 30 " solmukohtaa". Niiden rakentaminen vaatisi noin 300.000 euron panostuksen. ELY-keskuksen arvioidaan osallistuvan hankkeeseen 250.000 eurolla. Seutuverkon ulkopuolelle jäävät haarat olisivat haaste joihin yhtiön ja sen omistavien kuntien tulisi investoida.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jatus ei ole saanut seutukunnan yhteistyöelimiltä kovinkaan innostunutta vastaanottoa.

On häkellyttävää, että oman verkon rakentamiseen on suhtauduttu passiivisesti. Mielestäni on itsensä pettämistä jos uskotellaan valtiovallan tuovan laajakaistan jokaiseen seinään. Nykyhallituksen tekemä avaus on vahva kädenojennus ja se vaatii kuntien omaa aktiivista toimintaa. Se voi parhaimmillaan olla alku tuottavaan toimintaan, uuteen "keski-suomen valoon".

Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy on meille mahdollisuus, jota ei tule "missata". Se on myös askel joka turvaa seutukunnan elinvoimaa. Ilman toimivia verkkoyhteyksiä horjahdamme taaksepäin kohti kiihtyvällä vauhdilla taantuvaa seutukuntaa.

Mielestäni nyt olisi aika toimia.

Seppo Kahilainen
Maakuntavaltuston 2. varapuheenjohtaja