Kahilainen.com

Juhannus alkaa sitten olla pulkassa. Aattona puolen päivän jälkeen mentiin Korppisen rantaan. Aivan mökin lähimaastoon on rakennettu kyläseuran toimesta hieno ulkoilureitti, Kivimäen kierros näkötorneineen. Kiersimme sen läpi, maisemat olivat tosi upeita -  vähän niinkuin olisi ollut Lapissa. Näkötornista avautui näkymät kaus Koliman taakse. Kello  kuuden paikkeilla ensimäiset juhannuskokkot näyttivät syttyvän Koliman rantuuksilla. Myöhemmin illalla paloi rannassa myös oma kokko ja saunassa tuli istuttua pitemmän kaavan mukaan. Oli hienoa nauttia hiljaisuudesta ja löylyistä vastantuoksuisessa saunassa. Ilta oli hyvää vastapainoa monille, ehkä kymmenille  festivaaleillailla työnmerkeissä vietetyille aatoille

Juhannuspäivänä aamupalan jälkeen tuli sitten melkolailla heikko olo, piti oikein ´ rätnätä´, montako olutta lauteilla tuli juotua. Ei kai sentään...   No eihän se sitä ollut, olo kävi sen verran kurjaksi ja kuumeiseksi, että lähdimme  ajelemaan´sivistyksen´ piiriin . Kotona kuumemittari kainaloon ja lämpöä oli hulppeat 40.2 astetta - aikamiehelle ihan hulppea kuume. Aiemmmin olen tainut  kertoakin, että kahdeksankymmnetäluvulla tehdyt sädesairaalareissut vaurioittivat ihoa sen verran, että minulla on ollut melkoinen alttius ruusuun, streptokokkibakteerin aiheuttamaan ärhäkkääseen kuumesaitauteen. Vaikka se ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana vaivannutkaan, tunnistin parissa tunnissa nousseen lämmön ja aloitin lääkitsemisen ilman lääkärireissua. Nyt olo alkaa pikkuhiljaa parantua ja kuumekin on enää lievää -kyllä tämä tästä...

HYVÄÄ KESÄÄ !