Kahilainen.com

Lähdin aamulla unien loputtua kuuden jälkeen pienelle kävelylenkille. Kotini lähettyvillä on upea kanavan vartta kulkeva metsätie, joka palaa reippaan puolentoista kilometrin jälkeen nelostielle. Kanavan varrella alkukesän luonto esittäytyi parhaimmillaan. Vaikka edeltävä yö oli ollut kylmä - lienee käväissyt nollan paikkeilla - oli  luonto herännyt ja aurinko lämmitti ainakin liikkeessä ollessa ihan mukavasti.

Paluumatkalla hain päivän lehdet nelostien risteyksen noutolaatikolta. Matkaa laatikolta on kotiin pari sataa metriä. Tästä ´herkusta´, eli aamulehdestä saa nautia vain lauantai- ja sunnuntaiaamuina. Normaalisti posti tulee aamukymmenen jälkeen, usein yhdentoista paikkeilla.

Olen usein pähkäillyt taannoin yleisessä keskustelussakin ollutta ajatusta, että haja-asutusalueiden postinjako järjestettäissin uudella mallilla. Mallin mukaan se kannettaisiin varhain aamulla, ja ns. ykkösposti, eli pääasiassa laskut tulisivat vasta seuraavana aamuna. Tavallisia kirjeitä ei taida tulla juuri kenellekään. Laskuissa on eräpäivät viikon tai kahden päässä ja mainokset ovatkin sitten oma lukunsa - ne ennättää lukea, jos nyt tulee yleensä luettua.

Asiaa olisi varmasti pohdinnan arvoinen.

Ja nyt ei muuta kuin lukemaan parvekkeele lehteä, kahvikuppi käteen ja lehti kainaloon...

PS. Tänään on vaalipäivä, käykää äänestämässä.