Ihailtavia seniori-ihmisiä

Keskiviikko aamu alkoi tänään valjeta kuuden jälkeen tihkusateisena. Unet tuntuivat katkeavan vähän normaalia aikaisemmin, mikä lienee vähän työperäistä. Usein vain tuntuu olevan niin, että työpaineet lyhentävät yöunia aamusta tunnin puolitoista. Onneksi kiireisimpinä ja pahimpina aikoinakaan eivät varsinaiset yöunet ole menneet. Omasta mielestäni stressinsietokykykyni on hyvä. Totesin kuitenkin aamulla, että turha tässä on sängyssä pyöriä, joten vedin sen sijaan lenkkiasun sekä heijastinliivin päälle ja lähdin pikku lenkille. Muutaman kilometrin lenkki ennen työpäivää tekee ihmeitä: tuntuu että hommat hoituvat paljon tehokkaammin aamusta alkaen. Niin tänäkin päivänä, kun sain hoidettua paljon rästihommia pois.

Varsinainen päivän kohokohta oli vierailu Viitasaaren ja Pihtiputaan yhteisen senioriyhdistyksen kokouksessa. Lähes kahdenkymmenen hengen voimin kokoontuneet seniorit pitävät kokoustaan kerran kuussa jonkun jäsenensä kotona, ja tänään oli vuorossa upea Ritva ja Heimo Kupsun koti. Esittelyn jälkeen kerroin lyhyen kaavan mukaan eduskuntavaalitavoitteeni ja pääsimme ihan mukavaan keskusteluun asioista. Olin aivan myyty siitä hengestä, jolla nämä terävät ja virkeät seniorit käsittelivät yhteiskunnallisia asioita. Huumoriakin riitti. Heidän asenteistaan olisi paljon opittavaa.

Huomenna torstaina päivä alkaa klo 8.00 Kehitysyhtiö Witas Oy:n tilintarkastajan tapaamisella ja kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen tarkastelulla. Työpaikalle pääsee varmaankin hyvin ennen puoltapäivää. Aamumenot sopivat työrytmiini hyvin, koska muusikot ja ravintolapäälliköt eivät tunnetusti ole aamuihmisiä.

Vaikka tilintarkastukset ja niihin liittyvät keskustelut eivät varsinaisesti jännitäkään, niihin suhtautuu kuitenkin tietyllä kunnioituksella. Alussa kerroin unenlahjoistani ja uskon, ettei huominenkaan uniani vie, joskin vasta aamullahan sen sitten näkee.