VIRHEITÄ SATTUU

Eikö poliitikot (me) opita koskaan?

Olen seurannut miltei huvittuneena monien ykköstykkien otteita ja selittelyä keskusteltaessa itse aiheutetuista pienistä tai isoista töppäilyistä. Viimeaikaisissa mediahässäköissä on ollut paljon aiheellista, mutta paljon on joukossa ollut ilman asian juurta olevia keltaisen lehdistön myyntilööppejä .

Niinhän se  usein menee, että iltapäivälehtien otsikot laaditaan mahdollismman myyvään muotoon. Klassikkoesimerkki kysymyksistä on; joko olet lopettanut vaimosi hakkaamisen. Vastaa siihen nyt sitten oikein.. .

 Yhteistä omaisuutta olevat valtakunnan ykköset ja vähän pienemmätkin julkimot voisivat joskus opetella vastamaan aiheen kohdalle sattuessa, että voi hitto kun töppäsin, olen pahoillani. 

Omien virheiden myöntäminen näyttää  olevan useimmille tosi vaikeaa. Turhalla kiemurtelemisella ja keplottelulla useimmat selittelijät ovat aiheuttaneet itselleen paljon suurempia ongelmia kuin koko juttu olisi edellyttänyt.

Ihmisille sattuu virheitä ja niiden tunnustaminen palauttaisi osaltaan uskoa politiikkaan. On huolestuttavaa ja surullista, jos Suomen eduskunta valitaan keväällä alle 60 prossan äänestysaktiivisuudella.