ITSENÄISYYS ja ITSEPÄISYYS

Varmaan kymmeneen vuoteen olin ensimmäistä kertaa pois Itsenäisyyspäivän juhlista. Onnen Kerjäläiset kiertue pysähtyi 6.12  Seinäjoelle. Olo oli vähän niinkuin ilkeyttä tehneellä pikkupojalla, joka ei ollut vielä jäänyt kolttosestaan kiinni. No, kaipa sitä ollaan isänmaallisia silloin  kun tehdään työtä ... niin kai sitä on ajateltava.

Tämän viikon arkipäivät ovatkin olleet sitten paikallaan oloa, turnee jatkuu perjantai-iltana Imatralta.

Maanantaina oli valtuuston budjettikokous ja siellä ei mitään suuria yllätyksiä ollut. Vasemmistoliitto toi melkolailla agressiivisesti uusia aloitteita kehiin ja se venytti kokouksen likimain puolille öin kestäneeksi maratonpalaveriksi. Kuppilakeskustelussa suurimmaksi huolenaiheeksi nousi se, että mitä Viitasaaren ja Saarijärven valtuustot päättävät kuntaliitosselvityksestä. Todennäköisesti liitosselvitys käynnistyy ja sitä myöten kuntaparityön kehittäminen halvaantuu ainakin puoleksi vuodeksi. Itse en usko Saarijärven-Viitasaaren liitoksen tuottavan ainakaan uutta suurta ja köyhää maaseutukaupunkia - tai sitten kyllä.

Vaikka suhteet naapurin veljesjärjestöön ovat esimerkillisellä tasolla, harmittaa vietävästi heidän tukensa selvitykselle... Toisaalta on mietityttänyt sekin, olivatko putaalaiset liian ehdottomia torjuessaan tämän ´puskista´tulleen aloitteen ilman sen suurempia neuvotteluja. Viitaseutu on kuitenkin hyvin aito ja ehjä työssäkäyntialue. Toivottavasti tämän prosessin jälkeen päästään työstämään yhteistyömalleja puhtaalta pöydältä.

On myös askarruttanut melkolaiilla, olivatko Äänekosken antamat rukkaset Viitaseudulle tiiviimmästä yhteistyöstä aitoja ... asia epäilyttää sen verran, että aion selvittää  sitä muutamilta äänekoskisilta.

Yhteistyö nelostien suuntaisesti olisi luonnollisempaa.

Palaan tähän lähiaikoina.