KATEUS TÄYTYY ANSAITA...

Tämä sunnuntai on ollut oikea lepopäivä. Viime viikkojen kohtuullisen reipas meno on saanut hyvää vastapainoa, painuin eilen pehkuihin yhdeksän paikkeilla ja osoitin tänä aamuna elonmerkkejä vähän ennen aamuyhdeksän uutisia. Aaamupäivä meni vielä loikoillessa ja viimeisiä unenperiä vetäen.

Sunnuntaiaamut ovat muutenkin mukavia, koska  omiruisen lehdenjakosysteemin ansiosta lehdet tulee  tänne jo kuuden paikkeilla, arkenahan ne saa vasta kymmenen jälkeen.

Luin Keskisuomalaisesta Keski-Suomen Keskustan piirikokouksen uutisia. Useamman vuoden piiriä vetänyt Anu Kinnunen ( os. Reipas) näyttää ennakkokaavailuiden mukaisesti vetäytyneen piirin johdosta. Hänen seuraajakseen on valittu laukaalainen Antti Suomaala. Hyvä että yrittäjähenkistä porukkaa tulee näillekin paikoille - onnittelut.

Ahkera  mies, ministeri Mauri Pekkarinen oli ennättänyt myös tuonne  Keskustan kokoukseen. Luin hänen puheensa tarkasti ja yritin sulatella sanomaa. Moniin asioihin oli helppo yhtyä, mutta puheessa esille tuotu termi ` tuloerot  `pani minut entistä mietteliäämmäksi.

Yleensähän vasemmistopolitikot käyttävät tätä termiä  populistisestikin puhuessaan suomalaisen yhteiskunnan epäreiluudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Ministeri Pekkarinen  puolestaan perusteli huolenaihettaan sillä, että OECD:n maissa tehdyn tilastoinnin mukaan nimenomaan  Suomessa nämä erot ovat kasvaneet. Näin varmasti onkin. Ymmärrän  hyvin myös sen, että kun puhutaan  verotuksen kiristämisestä keinona rahoittaa valtion alijäämäiseksi muuttunutta taloutta, löyty sillekin perusteet. Mutta eihän verotuksen kiristäminen liity juurikaan kritisoituun tuloerohaitariin. Tämä erityisesti siksi, että hallitus, missä ministeri Pekkarinenkin istuu,   on tehnyt hyvinkin merkittäviä verolinjauksia; Pellervon Taloudellisen Tutkimuslaitoksen noin kuukauden vanha tutkimus kertoo, että tämä hallitus on  ensimmäinen kahteen vuosikymmeneen , joka on löysännyt veroruuvia merkittävästi myös asteikon alapäässä. Tiedot varmaankin löytyvät tutkimuslaitoksen sivuilta.

Niin kuin kerroin, olen pienillä yrittäjän aivoillani yrittänyt miettiä ja avata ajatusta; tuloerot. Onko ongelma oikeasti tuloeroissa. Kun joku meistä tekee kovasti töitä ja saa siitä kovan liksan , onko se väärin? Joku toinen  taas kouluttautuu viiden-kymmenen vuoden ajan ja onnistuu sieltä kautta saamaan itselleen kovapalkkaisen työn, onko sekään väärin? Joku yrittäjä useinkin kovan riskinoton ja melkein aina epäinhimillisen työmäärän jälkeen saa firman pyörimään ja saa siitä kohtuullisen yrittäjätulon. Siinä sivussa hän työllistää joukon ihmisiä . Onko sekään nyt niin kovin väärin ?

Tietenkin tuloeroista löytyy näitä ´lilius-tapauksia´, jossa valtionyhtiöistä on pumpattu nousevien suhdanteiden avulla sikamaisen suuria bonuspalkkioita - mielestäni näitä tapauksia ei pitäisi sekoittaa tuloero keskusteluun.

Itse pääsin viime verotuksessa nippa nappa Jutta Urpilaisen määrittelemän ´köyhyysrajan´yli, eli kuukausi ansioit olivat rapiat kolme tonnia - en siis puhu omasta kohdastani.

Mielestäni koko keskustelu on mennyt väärille raiteille, siitä on tullut vastakkain asettelun ja turhan politikoinnin väline. Eii ole mitään kadehtittavaa, kun  tulot ovat ansaittu kovalla työllä,   kovalla yrittämisella tai koulutuksella. Joskushan vielä vielä sattuu niin, että nuo edellä mainitut ominaisuudet yhdistyvät.

Se onkin sitten toinen juttu, jos  pienituloisimman palkka on niin pieni ettei sillä yksinkertaisesti tule toimeen. Silloin yhteiskunnan tulkiverkon tulee suojata näitä ihmisiä.  Mutta kyse ei ole sittä, että joku on tienannut enemmän.Olenko väärässä...