INTOA TÄYNNÄ

Eilisen rypistyksen jälkeen on tullut vietettyä sunnuntaipäivää viimeisen päälle rauhallisesti - eli en ole tehnyt mitään. Täytyy toki myöntää, että puolen päivän jälkeen vetelin rukkasia käsiin, mutta samaan aikaan alkanut  ja vieläkin nyt illalla kahdeksan jälkeen jatkuva sade alkoi ja järkeisti suunnitelmat. Hyvä niin...

Nykyään olen useaan kertaan miettinyt viimeisen kymmenen vuoden aikaista työhistoriaani. Asiasta ei ole tullut juuri puhutta, mutta nyt asioiden selkiytyessä sekin on helpompaa. Vajaat kymmenen vuotta sitten, myytyäni Dex´in osake-enemmistön Lasselle ja sitä kautta hänen taustajoukoilleen, sitouduin viiden vuoden mukana oloon . Itse asiassa kauppaehtoihin liittyi viiden vuoden kilpailukielto. Huomasin melko nopeasti myynnin jälkeen tehneeni  sitoumisessani virheen - en osannut suhtautua uuteen rooliini oikein.Ja  kaikenlisäksi kilpailiukiellon päätyttyä työrupeamani jatkui vielä rapiat kaksi vuotta ennen kohtalon peliin puuttumista.  Varmaankin tuli jämähdettyä vähän paikoilleen...

Vaikka en olekaan ulkopuolisille tästä  juuri puhunut, olen varoitellut usein firmaansa myyviä ihmisiä sitoutumasta kovin pitkäksi aikaa ns. ´omaan firmaansa´. Firmojen perustajat henkilöityvät usein hyvin voimakkaasti yrityksiinsä. Niin oli minunkin kohdalla...   Ja se ei ole hyvä asia.  Vaatii äärimmäistä tasapainoilua itselltään ja varmasti uusilta omistajiltakin, että kumpikin pystyy pitkällä aikavälillä  pitkällä aikavälillä täysin ristiriidattomaan yhteistyöhön.  Vaikka olen  hyvin ylpeä siitä, että olen onnistunut miltei aina hankkimaan loistavat ihmiset tekemään työtä ja kehittämään asioita, en saanut viimeisten vuosien yhteistyöstä mitään irti. Pahimmillaan se vaikutti omaan työmoraaliini ja ei ollut kokonaisuutta kehittävää. Ikänsä yrittäjänä olleena lienee vanha sananlasku ainakin tässä asiassa täyttä totta; vanha koira ei uusia temppuja opi. Tai voisikohan olla niin, ettei ´koira (yrittäjä) yrittäjä pääse karvoistaan´.

Musikaalituotannon lähtiessä reilut puoli vuotta sitten käyntiin, tuntuu meininki olevan hyvällä hapella ja tuntuu että intoa hommiin löytyy kuin parhaina  ´rockvuosina´.

Näyttää siltä, että asioilla on ylennsä tapana järjestyä...