AAMUYÖN TUNNIT...

Monessa sopassa keitettynä tunnen myös ne aamuyön tunnit, jolloin epävarmuus jonkun asian onnistumisesta valvottaa. Se on  henkisesti rankkaa hommaa , miksei myös univelan takia fyysisestikin. Useinkin aamuyön pähkäilyyn liittyy taloudelliset asiat. Jonkun konserttisarjan tai festivaalin lipunmyynnin kehitys on  ollut se tyypillisin huolen aihe. Kun Onnen Kerjäläiset musikaali päätettiin käynnistää, tuli väkisinkin mieleen että mihinkähän sitä on tullut taas päänsä työnnettyä. Olin perjantaina  lipunmyynnin aloittamisen yhteydessä tapahtuneesta pikku sählingistä (Iisalmi) yhteydessä Menolippuun. Pieni väärinymmärrys korjattiin ja en malttanut olla kyselemättä, onko lipunmuuntiä tapahtunut vielä missään päin. Heinäkuussa ei nimittäin normaalioloissa talven kotimaista tuotantoa myydä juuri lainkaan. Positiivinen yllätys oli, että myynti oli alkanut kaikilla konserttipaikkakunnilla, joissakin melko mukavastikin. Tieto oli rauhoittava...

Olen miettinyt  muutaman viime päivän aikana myös hyvän tuttavani, opetusministeri Henna Virkkusen linjausta uskontotiedon opetuksesta. Henna arvioi, että malli olisi käytössä joskus tulevaisuudessa - mutta se ei olisi kuitenkaan ajankohtainen lähivuosina. Ymmärrän hyvin ministerin tilannearviointia, mutta jotenkin se tuntuu kuitenkin pahalta. Ennustuksen tyyppiset linjaukset tuppaavat miltei poikkeuksetta toteuttamaan itseään.

Suomessa uskonnonopetus on ollut hyvällä mallilla. Ja vaikka minua syytettäisiin vanhanaikaisesta ajattelumallista, toivoisin asian käsittelyssä rauhallista harkintaa. Eri uskontojen opettaminen on mahdollista toteutaa jatkossakin tasapuolisesti kunnioittaen heidän periaatteitaan.

Keskiviikkona 22.7 tulee sitten herra Sonera asentamaan 8 megan yhteyttä. Sopimus asiasta on tullut ja tuntuu vieläkin uskomattomalta, että tuusaamine kaiken näköisten reistaavien mokkuloiden kanssa olisi ohi. Toivottavasti asiassa ei tule viimekäden pettymystä...