KEVÄTTÄ KOHTI...

Viikonvaihde on mennyt hienoa keliä ´äimistellen´. Oikeastaan  nyt on tullut tehtyä sitä, mitä pyhien aikaan pitäisikin - eli ei mitään.

 Kevät tuli viimeinkin ja täytyy vain toivoa, että kesä olisi kunnollinen. Kaipa oikeaan kesään olisi nyt aineksetkin koska maalis- ja huhtikuu olivat  poikkeuksellisen kylmiä.

Tulevana kesänä  ei varmaan tule pidettyä kovin pitkiä kesälomia.  Ehkä loppukesästä tai alkusyksystä viikon  reissu voi olla paikallaan.

Toukokuussa julkistettava ´tuotanto´työllistääkin  loppuvuoden melko tiiviisti. Näissä merkeissä käyn alkavalla viikollakin Helsingissä. Teemme yhteistyökumppaneidemme kanssa yhteenvetoja  tämän hetken tilanteesta ja suunnittelemme  muutoin jatkon työkalenteria.

Huomenna illalla on Pihtiputaan kunnanhallituksen kokous. Asialista on melkolailla rutiininomainen. Muutoin pohjoisessa Keski-Suomessa on herännyt  aika vilkas keskustelu Saarijärven  - Viitasaaren seutukunnan kuntien yhteistyön tarpeesta ja sen tasosta. Laaja kahdeksan kunnan kuntaliitoskeskustelukin on heitelty kehiin. En mielestäni ole perusluonteeltani uusien asioiden perusvastustaja ennen asioiden kunnollista selvittelyä. Asia pitää puida läpi kunnolla. En kuitenkaan usko, että Saarijärven- Viitasaaren alueen kuntien suurliitos olisi luonnollinen. Alueeseenhan kuuluisi Kinnula, Kivijärvi, Viitasaari, Pihtipudas, Karstula, Kannonkoski, Saarijärvi ja Kyyjärvi. Vaikkakin kuntie rakenteet ovat hyvin pitkälle saman tyyppisiä, ongelmaksi muodostuisi ylipitkät etäisyydet. Myöskään maantieteellinen yhteys Saarijärven ja Viitasaaren seutujen välillä ei ole  luonnollinen. Mutta eipä  hutkita ennen tutkimista...

Sen sijaan seutukunta kuuluu ykköstuen vyöhykkeeseen ja muodostaa tältä osin kokonaisuuden. Reilut puoli vuotta sitten otin Keskisuomalaisessa kantaa seudun yhteisen kehittämisyhtiön puolesta. Perustelin kantaani päällekäisyyksien purkamisesta vapautuvilla lisäresursseilla. Voisimme panostaavielä  vahvempaan elinkeinoneuvontaan. Kuntakohtaisesti paikallinen palvelutaso tulisi sitoa kiinni yhtiösopimuksella - näin keskittymistä  ´pääkallonpaikalle´ei pystyisi muodostumaan. On luonnotonta, että tässä taloustilanteessa seutukunnan kolme kehittämisyhtiötä ei pysty purkamaan turhaa hallintoa ja keskittymään olennaiseen.

Tehdessäni syksyllä asiasta avauksen, siitä tuli myös ´turpiin´ - tosin pienessä määrin. Avaus on jäänyt muhimaan ja ehkä Siperia opettaa -  ainakin nyt, kun etsitään uusia toimintamalleja.

Olen liittänyt avaukseni, Keskisuomalaisen kirjoituksen ylläolevaan juttuun, klikkaa se sieltä...