Tekstin koko
Nettipäiväkirja

Nettipäiväkirja

VAPPUILTA...

Vappupäivä alkaa olla illassaan, ihan rauhallista sellaista on tullut vietettyä. Illan kähmässä tuli piipahdettua katsomassa ikuisuusprojektia - Korppisen järven rannassa olevaa mökkityömaata. Aiemmin likimain valmiiksi tehdyn saunamökin lisäksi rantaan vähän korkeammalle on työnalla pikkuinen tuparakennus. Tänä keväänä on tarkoitus käyttää työmaalla pari viikkoa ammattitimpureita. Eka viikko on mennyt, ja jäljestä huomaa että ammattimiehiltä tapahtuu. Sen verran tyyristä hommaa se kuitenkin on, että kesän ajalle jää itselleni  melko rouhevasti töitä - mitä nyt osaa ja ennättää tehdä. Eikä tuon takia kannata muutenkaan tiukkoja aikatauluja ottaa, tekee sen minkä on vara ja aikaa. Sressiä siitä ei kannata ottaa... Pääasia on se, että sinne pääsee joskus lämmittämään saunaan ja pakoon ´pahaa maailmaa´.

Viime torstai na oli Kokoomuksen KS:n piirikokous ja siellä nimettiin yhdeksän ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin. No siellähän se nimeni nyt sitten on ...  Vaaleihin aion lähteä tosissani viime turneen virheistä opppia ottaen - ja hyödyntäen niitä juttuja jotka tyntuivat silloin menneen putkeen.

Tavoite on kova, äänimäärää pitää pystyä kasvattamaan reippaasti - noin 1.500 - 2.000 äänellä. Se on kova haaste, mutta en pidä sitä mahdottomuutena. Niinkuin aiemmin tuli kerrottua, viime vaaleihin lähdin mekolailla puskista ilman maakunnallista pohjaa - pelkästään työni ja paikallisten luottamustehtävien antamalla painoarvolla. Nythän tuo pohja on kunnossa maakuntavaltuuston varapuheenjohtajuuden ja muutamien muiden tehtävien ohella.

Nettisivuni piti olla uudessa iskussa viime kuun loppuun mennessä - kävi kuitenkin niin hassusti, että laadukasta jälkeä tekevä Jari Paananen Mainostakomosta juuttui tuhkaan Roomassa ja pääsi palaamaan työmaalleen vasta viime viikon alussa. Sivut ovat valmiina varmaankin ensi viikon loppuun mennessä.

 

 

 

MIES PARANEE ...

Niinhän siinä sitten kävi - suomalainen mies ei usko olevansa  koskaan ´heikko astia´ja luulee pystyvänsä kaikkeen riippumatta terveyden lähettämistä signaaleista - oireista.  Kaikki tunnusmerkit sairaaksi tulemisesta olivat olemassa, mutta rauhoittumisen sijaan ramppa kalkatti ihan entiseen malliin. Maanantaina päivällä päivystyksessä vahvistettu poskionteloiden ja keuhkoputkien tulehdus ei vielä saanut äijää uskomaan ja  heikko olo iski tosissaan  illan valtuustokokouksen loppupuolella. Loppuun kasautuneiden keskusteluasioiden aikana oli pakko heittää pyyhe kehään ja lähteä kokouksesta pois ennen nuijan kopautusta.

Tauti kaatoikin sitten sen verran totaalisesti, että vasta perjantaina pystyi harjoittelemaan  varovaista työhönpaluuta. Eipä oikeastaan voi todeta muuta, kuin että olinpa  taas  kohtuullisen tyhmä...

Paikallispolitiikassa on mielenkiintoinen kevät edessä. Naapurien (Viitasaari-Saarijärvi) neuvottelu kuntajakoselvityksestä ( liitoksesta) jarruttaa luonnolliisesti myös omaa päätöksentekoamme. Toisaalta minua on mietityttänyt kovasti se, miksei Pihtipudas mennyt neuvottelupöytään valvomaan omia etujaan jatkossakin aivan varmasti tarvittavasta yhteistyöstä . Tässähän tarjottiin mahdollisuutta neuvotteluun yhteisten  palvelujen tuottamismalleista, mikäli Saarijärvi - Viitasaari liitos toteutuisi. Putaalaisilla taitaa olla liian heikko itsetunto, jos luullaan kuntaliitoskuumeen tarttuvan yhteisissä tapaamisissa. Paljon saa ainakin minun kohdalla vettä Saaninjoessa virrata, ennen kuin uskon luonnollisen yhteistyön Viitasaaren kanssa loppuvan... sen verran samasta puusta ollaan.

 Muutenkin päätöksentekoamme vaivaa pysähtynyt tilanne - näin minusta ainakin tuntuu.   Pysähtyminen taitaa olla omaa  myös syytämme. Ennenkaikkea valtuustotasolla kunnollisia linjauskeskusteluja ei tunnu syntyvän sitten kirveelläkään. Mahtaakohan siihen vaikuttaa valtuustomme puheenjohtajan omaksuma linja, jonka mukaan muiden tuomia uusia ajatuksia ja kehittämistavoitteita ei tuoda käsittelyyn edes keskustelujen tasolla. Hallituksen varapuheenjohtajana olen melko turhautunut siihen, ettei puheenjohtajamme suostu pitämään edes pyydettäessä yhteyttä. Valtuuston puheenjohtajan kuuluisi  mielestäni  olla yhden sortin unilukkari. Voin kokea tämän himpan verran itsekkäästi, mutta omassa roolissani kehittämisyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja kunnanhallituksen varapuheenjohtajana esittämiini kehittämiskysymyksiin olisi vähintäänkin kohteliasta vastata. Puhelin ja sähköposti ovat nykyaikaa.

Konsensus on hyvä asia - mutta jos näennäiskonsensuksen alle jää oikeat kehittämiskeskustelut - silloin ollaan hakoteillä.  Ja konsensus ei ole  myöskään sitä, että vetäydytään pois eri ryhmien välisestä keskustelusta.  Odotan puheenjohtajalta aktiivisuutta ja jonkinlaista linjakeskustelun avausta  pelkän teknuisen johtamisen sijaan.

Mukavia poikkeuksia  edustavat  demareiden Tuula Kokkonen ja hallituksen keskustalainen pj. Seppo Korkiakoski - pääosa uusista ajatuksista tulee heidän taholtaan.

 

 

 

MARATON JA MAITOHAPOT

Kevät on  tullut kaikenlaisine pölyineen  ja ääni on sitä myöten mennyt. Kun yrittää puhua, kuuluu  vain epätoivoisen tuntuista vikinää. No, kun ei ääntä tule niin kirjoitetaan sen sijaan.

Kirjoittelin jokunen aika sitten paikallisten vasureiden ajatuksista vanhustenhoidon ongelmista ja pitkäaikaistyöttömien vaikeasta työllistymisestä. Vaikka otin vähän arastellen ryhmämme puolesta yhteyttä Vasemmistoliiton valtuutettuihin, tuli siitä kuitenkin sitten erittäin hyvä mieli jätettyämme yhteisaloitteen pitkäaikaistyöttömien palkkaamisesta tähän tärkeään työhön. Ajatuksenahan on, että  valtion asettamien sanktioiden ja sakkomaksujen takia työnantajalle ( kunnalle) ei aiheutuisi  toiminnasta ylimääräisiä kuluja juuri nimeksikään. Kaiken lisäksi  työpareina tehtävä avustustyö joko laitoksissa tai vanhusten kotona olisi myös tekijöille hyvin motivoivaa.

Koska ei ole ihan tavanomaista, että vasurit ja kokoomuslaiset tekevät yhteisiä  avauksia, odottelin palautetta mielenkiinnolla ja vähän jännittyneenäkin. Ja tulihan sitä - oli yllättävää kuulla miten ihmiset pitivät hyvänä kulttuurina sitä, että salin molemmilla äärireunalla voidaan ja uskalletaan viedä eteenpäin hyväksi tunnettua ja tunnustettua asiaa. Aloitteesta jäi hyvä fiilis, toivottavasti se tuottaa myös tuloksia...

Taannoin kirjoittelin myös pähkäilystäni ryhtyä kansanedustaehdokkaaksi. Asiata voi verrata jossakin määrin ensimäisiin laskuvarjohyppyihin. Eka kerralla ei viikkojen pelottanut hyvän  koulutuksen ja vahvan hyppypäätöksen vuoksi. Vasta toinen hyppy oli se joka arvelutti ... silloin tiesi mihin oli menossa. Nyt tietää sen, miten kova rääkki ehdokkaana oleminen on.

Viime kerralla ryhmämme jäi noin 50 äänen päähän toisesta paikasta ja minulla oli kakkossijaan matkaa noin 1.700 ääntä. Paljonhan se on, mutta...

Viime kerralla ´ensimmäinen hyppy´tuli tehtyä  hyvin pienellä valmistelulla ilman maakunnallista näkyvyyttä. Ainoa maakunnallisuutta vahvistava asia oli työhistoriani. Vaikka en ole panostanut nytkään maakunnallisiin luottamustehtäviin ek-vaalien takia, eivät ne voi olla  vaikuttamatta ainakin pienessä määrin kokonaisuuteen. Varapuheenjohtajuudet  KS:n Kokoomuspiirissa ja KS:n maakuntavaltuustossa sekä toimiminen KS:n Yrittäjien maakuntaorganisaatiossa ovat mielenkiintoisia tehtäviä ja antavat toivottavasti positiivista tunnettavuutta.

Maraton on pitkä matka ja maali on lopussa. Maaliin mennään toisinaan nopeasti ja hyvässä kunnossa ja joskus on pakko keskeyttääkin. Toivottavasti tässä juoksussa ei mennä kovin maitohapoille.

Muuten, kuun loppuun mennessä pitäisi minulla olla uudet kotisivut käytössä.

Lisää artikkeleita...

Sivu 7 / 75

7
Liity Sepon tukiryhmään!
facebook
Kokoomus
Facebook MySpace Twitter Digg Delicious Stumbleupon Google Bookmarks 

Seppo Kahilainen | PL 33, 44801 PIHTIPUDAS | Puhelin 044 0562 131 | Email: seppo.kahilainen[at]freedex.fi | www.kahilainen.com

Sivujen suunnittelu ja toteutus sekä hosting: Mainostakomo

Kirjaudu






Unohtuiko käyttäjätunnus/salasana?
Ei vielä käyttäjätiliä? Liity tukijaksi!